Villahuivi ja puuvillaponcho

perjantai 22. elokuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Happyhappyjoyjoy, perjantai! Hyvän mielen sellainen. Kotona tyttäret, se vanhempi erityisesti, oli selkeästi ottanut onkeensa äidin mielenpurkaukset huushollin järjestykseen liittyen aiemmin tällä viikolla. Tiskari tyhjänä, kengät kaapeissa, astiat pois pöydiltä ja olohuonekin näytti siistiltä. Tunne sellaiseen kotiin kävellessä on kummasti toinen. Liikutuksissani lupasin melkein ties mitä, mutta sain nielaistua pahimmat sammakot kuitenkin :D Olinhan perjantaifiiliksissäni kävellyt herkkukaupan kautta kotiin. Kaikilla hyvä mieli.

Tänään, työpäivän päätteeksi mun piti katsoa ihan kalenterista, kauanko kesäloman loppumisesta on. En ollut ihan varma enää. Näemmä neljä viikkoa. Saman verran kuin sitä kesälomaakin. Ei siis mikään ihme, että koko kesä ja lomakausi tuntuu tällä hetkellä kovin kaukaiselta ajatukselta. Ajatukset on jossain eteenpäin. Syksyssä ja sen tapahtumissa. Niissäkin, joita ei ole vielä edes kunnolla suunniteltu.

Syksy takaraivossa, sadepäivien tunnelmissa olen penkonut huivilaatikkoni myös ylösalaisin. Sieltä ensimmäisenä on tarttunut kouraan vanha Malene Birgerin villainen ikisuosikki. Olette kenties nähneet tämän blogissani tuhat kertaa aikaisemminkin… tykkään edelleen. Sitä huivilaatikkoa penkoessani olen todennut, että nykyinen säilytysjärjestelmä (=kannellinen penkkilaatikko, mihin survotaan tavaraa), ei oikein toimi. Ovat siellä rutussa ja penkin päällä on yleensä niin paljon tavaraa, että saan kantta auki vain sen verran, että voin käsikopelolla valita päällimäisen. Hiukan kehnoa.

Ehkä tällekin tulee keksittyä joku parempi ratkaisu syksyn mittaan. Vai miten ihmiset yleensä säilyttävät huivejaan?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvien puuvillaponcho taas on kesän alelöytöjä Hunkydoryltä. Sellainen neule, jota en kyllä olisi uskaltanut tilata, jos en olisi livenä ensin nähnyt. Näyttää nimittäin ainakin firman omilla sivuilla aivan toisenlaiselta tuo helma… Vai onkohan täyte tässä mun paidassa jotenkin erilainen kuin niissä mallityttöversioissa? :D

No, sama se. Perjantaitunnelmissa jatketaan. Huomenna tiedossa jotain ihan muuta. Blogijuttuja ja se Yksi Konsertti. Viime hetken inspiksellä ja sopivasti tuupattuna asiat tuppaavat järjestymään.

Mukavaa illanjatkoa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maalinpoistovinkki ja testipala

torstai 21. elokuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

En malttanut olla kokeilematta keittiön pöydän pintaan maalinpoistoainetta. Se pöytä, josta puhuin tässä postauksessa. Olen käsitellyt saman sarjan lipaston pari vuotta aiemmin mustaksi ja lipasto löytyy nykyisin takakuistin puolelta. Mun mielestä oikein onnistunut.

Tässä ruokapöydässä ei varsinaisesti ole maalia, vaan joku vahamainen punertava käsittely. Voi olla lakkakin … Monesta kohtaa kuitenkin kovin kulunut ja muutamilla lasirinkuloilla varustettuna. Plus se väri… En ole pitänyt siitä vuosikausiin. Tuunauksen paikka siis!

Kokemukseni mukaan ehdottomasti paras aine on RK:n maalinpoistaja. Löytyy lähes jokaisesta marketista ja rautakaupasta. Helppo käyttää, paljon simppelimpi kuin vaikka hiominen tai kuumailmapuhallin

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Irroitin pöydän toisen jatkopaloista, käänsin nurin  ja kokeilin… Halusin nähdä, onnistuuko pinnan siivous varmasti, ennen kun täräytän pöydän pinnan tärviölle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAHyytelömäistä maalinpoistajaa (joka muuten haisee järkyttävän voimakkaalle, käsittely ehdottomasti tehtävä ulkotiloissa tai hyvin tuuletettavassa paikassa) kannattaa levittää siveltimellä reilulla kädellä. Pihtailu kostautuu ja pinta jää läikikkääksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAJa sitten odotetaan…

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKas! Hyytelö muuttui ruskeaksi ja mukana irtosi puupinnan ylimääräinen väri. Pinta kannattaa kaapia puulastalla naarmuttamisen välttämiseksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPinnan kuivuttua totesin tuon olevan huomattavasti vaaleampi, kuin ikinä kuvittelinkaan… Että kyllä se punaisuus saadaan tuosta pois. Ei tarvi enää kuin keksiä, millä pöytälevyn käsittelen. Siihen päälle jokseenkin monta tuntia aikaa pöydän hyytelöintiin, kaapimiseen, pyyhkimiseen ja uusintakäsittelyyn. Ne tunnit kyllä kaivetaan jostain. Sormet suorastaan syyhyävät ajatuksesta päästä laittamaan pöytää uuteen uskoon :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Liljalöytö ja toimistoasu

keskiviikko 20. elokuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKyllä on viilentynyt! No, kaikki kai sen tietävät, ei vaadi erityisen analyyttistä ajattelua sen huomatakseen. Eilenkin istuin illalla kaatosateessa kesäteatterissa, katetussa sellaisessa onneksi, mutta erittäin hyvästä vaatevarustelusta huolimatta olin varsin kohmeessa pätkän loputtua. Ei tuntunut kovin kesäiseltä enää…

Mulle tämä kelien käännähtäminen pois kesämekkolämpötiloista on kuitenkin iloinen uutinen. Varsinkin silloin, kun en enää ole kesälomalla ja ajatukset ovat muutenkin syksyssä. Pitkät housut ja hihalliset paidat tuntuvat pitkän tauan jälkeen hyviltä ja kotoisilta. Olen monta kertaa miettinyt, että onko meillä suomalaisilla joku sisäänrakennettu vuosikello, joka kääntää ajatuksia eri vuodenaikoihin sopiviksi? Vai onko se vaan mun juttu…?

Kesästä on kuitenkin vielä puutarhan puolella paljon jäljellä. Sateisella pihalla ei ole viime päivinä tullut paljon käveltyä, mutta näitä valtavia liljankukkia en voinut olla näkemättä. Keväällä maahan hautaamistani sipuleista on kehkeytynyt upeita kukkia (1 varsi ja  kukkaa!). Hirmu mukavaa olisi tietysti, jos muistaisin, mikä tuo lajike oli… Hankkisin niitä nimittäin heti lisää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvissa päivän toimistoasua. Sitä helppoa ja turvallista. H&M:n puuvillapaitikset ovat tälle laiskalle silittäjälle loistavia. Ne pystyy oikomaan pesun jälkeen hengarissa sellaiselle mallille, että rautaa ei (mun mielestä) tarvita.  Materiaali kun on sen verran ohut ja rento, että täysi tärkki ei ole tarpeen. Housut ovat Andiatan lempparipöksyni, joita olen hankkinut itselleni kolmessa eri värissä. Napakat ja täydellisesti istuvat. Ja tuo bleiseri… Yksi niistä harvoista bleisereistä, mitä mulla enää on jäljellä. Rennon paitiksen kaveriksi sopivan skarppi. Mun työpäivään sopiva setti, suht sivistynyt, muttei liian jäykkä :)

PS. Loppuun tämä: Lapsellisessa perheessä kuvien ottaminen on aina hiukan haasteellista. Viittä-kymmentä minuuttia pidempi kuvaussessio on harvinaista herkkua ja puolissa kuvista näkyy aina jotain “ylimääräistä”… :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(bleiseri Your Face, paitis H&M, housut Andiata, laukku Mulberry, kengät Tory Burch)

Äiti räksyttää

tiistai 19. elokuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Väsyttää ja ärsyttää. Pandarinkulat, silmäpussit ja hiukset sivelty porsaankyljyksillä. Kaikki samassa paketissa. Varsinainen veltto tiistai. Iltaan saakka venynyt päivä töissä, siinä välissä vajaan tunnin breikki kotona. Kotiovella vastassa se perinteinen reppu- ja lenkkarimeri, pöydillä kaikki mikä käsistä on irronnut aamulla lähtiessä. Pyykit laitettu kuivumaan kurtussa ja legot ympäri olohuoneen lattiaa. Joku penkonut puhtaiden pyykkien seasta sukkaparia ja levittänyt ne ympäri lattiaa.

Kaikki ärsytti.

Ja minä räksytin. Räksytin ja ojensin … ja poistuin taas ulos ovesta. Tunsin oloni melko kurjaksi äidiksi.

Mikä siinä onkin, että väsyneenä sotkut ärsyttävät tuhat kertaa reipasta normipäivää enemmän? Näkee vain ja ainoastaan pieniä epäkohtia? Aivan mitättömiä juttuja. Kuten vaateläjiin tuoleilla. Ei varsinaisesti kuitenkaan kurjuuteen oikeuttavia asioita elämässä?

Plääh. Minkäs teet. Ehkä nämä realiteetit tiedostaneena osaan huomenna katsoa asioita erinäköisen suodattimen läpi. Uni paikkaa.

PS. Kuvassa ei ole räksyttävää äitiä, vaan siivottu keittiö. Sellainen, mistä tulee hyvä mieli.