Uusi kampaus

perjantai 24. lokakuu 2014

Terveisiä kampaajareissulta!OLYMPUS DIGITAL CAMERANo ei tullut lyhyttä, eikä polkkaa. Ei vaihtunut väri oleellisesti, eikä tehty muutkaaan dramaattista. Silti kampaamon lattialle jäi kourakaupalla hiusta. Kerroksia ja kirkastusta (vaikka vannoin, etten värjäisi… muutama raita kuitenkin teki terää kummasti). Kampaus keveni isolla kädelläi, päälliosa nousee taas helposti, eikä välttämättä tarvitse olla vetämässä hiusta pesun jälkeen totaalisen suoraksi.

Tyytyväinen olen. Huolimatta siitä, että se muodikas hiusmalli olisi varmasti jotain ihan muuta.  Nekin vaihtoehdot käytiin kampaajani kanssa lävitse. Mieluummin sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä.

Ei muuta kuin erinomaisen hyvää viikonloppua. Aamulla Helsinkiin ja palaillaan kotiin seuraavan kerran vasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Indiedays päivää ja -kemuja, sekä Lenny Kravitzia siihen päälle. Levätään sitten tulevana viikonloppuna enemmän :)

(Melkein) valmiina juhlaan

torstai 23. lokakuu 2014

Vaikka olen impulsiivinen viimetipan ihminen, minusta on hauska suunnitella asioita. Ainakin kotiprojekteja ja viikonlopun ruokalistaa. Niitä mietitään kovin konkreettisella tasolla – saadaan jotain suunnitelmien mukaan aikaiseksikin.

Sitten on ne asiat, jotka ovat mukavia, mutten saa aikaiseksi sitä toivomaani suunnitelmaa niiden suhteen. Suunnittelen aina suunnittelevani … aikaa kuluu … ja huomaan, ettei enää ehdi. Hyvänä esimerkkinä matkat. Etukäteen poikkeuksetta intoudun ajatuksesta, että tämä reissu suunnitellaan hyvin. Mietitään, minne mennään, missä käydään, mitä ainakin halutaan nähdä. Seuraavaksi huomaan istuvani lentokoneessa ja toteavani, että voihan sitä aina hiukan pläräillä nettiä sitten hotellihuoneessa.

Toisena tulee mieleen kampaajalla käynnit. Siis ne reissut, jolloin on tarkoitus tehdä muutakin siis kuin “siistiä latvat”. Kuukausi etukäteen olen kierroksilla asian kanssa – ja kampaajalle mennessä minulla ei ole mitään ajatusta siitä mitä teen. Lopputulos on sitten usein se siistityt latvat. Tai jotain ihan muuta.

Kolmas esimerkki on tilanteet, jonne SAA pukeutua. Ne harvat kerrat, jolloin voi laittaa päälleen jotain muutakin kuin farkut ja neuleen.  On mukava lähteä, joku ajatus vaatteestakin voi olla, mutten tahdo saada mitään edes sovitetuksi ennen edellistä iltaa. Yllättäen ne yhdistelmät eivät aina toimi livenä ihan samalla tavalla kuin mielikuvissa.

Mutta nyt. Haa! Olen valmis. Kemut lauantaina ja minä olen jo TORSTAINA valmis. Kaikki jopa sovitettuna! Pakattuna tuhannet pirskeet ja työpäivät nähneet luottokorkkarit, vanha koteloclutch, kesäalesta tehty mekkolöytö mekko ja  aavistus bling-blingiä. Nyt ei tarvittaisi enää kuin ehjät sukkahousut ja homma on siinä. Ennätys!!

outfittextPS. Mistään kampauskuvioista ei sitten ole hajuakaan. Ei edes siitä, minkälaiset hiukset mulla on huomenna.  
terkuin nimimerkki “aamulla kampaajalle”

 

Tukiverkosto

keskiviikko 22. lokakuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMuutin pois kotoa 18-vuotiaana. Heti kirjoitusten jälkeisenä syksynä, suoraan opiskelemaan. Olin mukamas tosi aikuista ja itsenäistä. Olin kovasti päättänyt ja isoon ääneen siinä ohessa julistin, etten ikinäikinäIKINÄ muuttaisi takaisin kotikaupunkiini. En mistään hinnasta. Ajatus säilyi siihen vuoteen saakka, jonka asuin Linköpingissä opiskelemassa. Ymmärrykseen iski, miten kaukana se perhe oli – ne tärkeät ihmiset, joita ei nähnyt kuin kerran (?) tuon vuoden aikana.

Yhteydenpito siihen maailman aikaan hoitui ihan tolkuttoman kalliilla ja lyhyillä puheluilla. Äiti lähetteli kirjeitä, joita mulla on vieläkin tallella (jep, kirjeitä, siitä on kauan…) Vaikka toisaalta en vaihtisi kokemusta mihinkään, koko vuoden oli hiukan ulkopuolinen ja eksynyt olo, koti-ikävä riipaisi syvältä. Totesin, että ehkä sittenkään ollut mikään metropoliitti sisimmältäni.

Erinäisten käänteiden, ajatusten harhailun ja “melkein muutin ties minne”-tilanteiden jälkeen löysin itseni lapsuuskaupungistani. Lähellä vanhemmat ja sisko perheineen, lapsilla serkut, mummivaarila, tukiverkosto. Oltaisiin oltu helisemässä tuhansia kertoja ilman heitä.  Ja kuka mua lenkittäisi, jos sisko ei asuisi lähistöllä! Se ainoa ihminen maailmassa, kenelle voi jutella siinä ohessa ne ala-arvoisimmat juttunsa, päästellä aivopierunsa ilman pienintäkään pelkoa siitä, että toinen leimaa sinut tolloksi. Ollaan sopivasti samanlaisia, sopivasti erilaisia.

Että kun sitä miettii niitä asioita, mistä on kiitollinen, tämä lienee kärkipäässä. Se oma tukiverkosto. Jokaisella omanlaisensa, koostui se ystävistä, naapureista, sukulaisista –  mistä hyvänsä… jokainen sellaisen tarvisisi.

Pidän itseäni onnekkaana <3

5 asiaa kehysmuodista

tiistai 21. lokakuu 2014

Olen itse saanut ensimmäiset silmälasini 13-vuotiaana. Yläasteella, seiskalla, eikä mitenkään mieluisana yllärinä. Näihin silmälasivuosiin ei kyllä ihan älyttömän monia kehyksiä mahdu. En siis mitenkään voi kehuskella ikinä olleeni kehyksieni kanssa muodin aallon harjalla. Aina ne yhdet ja samat kerralla käytössä. Jos asiaa suhteuttaa siihen, miten muuta mukanani/päälläni kulkevaa olen vuosien saatossa muuttanut, homma ei ole ihan balanssissa. Ehdoton skarppauksen paikka. Muoti muuttuu, kehyksissäkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Indiedaysin, Keopsin ja Olympuksen Fashion Photoshoot-kampanjassa pääsin syventämään ymmärrystäni kehysmuodista. Siinä ohessa pääsin maailmanmainetta niitanneen, käsittämättömän taitavan valokuvaajan, Olympuksen Damian McGillicuddyn linssin taakse. Oikeasti, jokaisen naisen pitäisi joskus saada tällainen kokemus takataskuun. Sitä löytää – tai ainakin huomaa kuvissa – itsestään ihan uusia puolia! Tavallinen linssin edessä jäykistelijäkin on varsin monipuolinen taitavissa käsissä :)

Mutta, jos tämän syksyn kehysvirtauksista tulisi tietää jotain, top vitonen tässä:

1) 60’s twist
Moderneja kehyksiä, joissa on ripaus kultaista kuuskytlukua. Naisellisia näyttäviä linjoja ja vahva look olematta kuitenkaan tolkuttoman retro.

2) metallinhohto
Kiiltävää ja mattaa, sekä niiden yhdistelmiä, metalli saa näyttää metallilta.

3) strukturoitu pinta
Erilaiset kohokuviot, punokset ja nahkaiset yksityiskohdat. Lasit, jotka tunnistat omaksesi käsikopelolta saunahuoneen höyryissä.

4) rohkeat väriyhdistelmät
Syksyiset mausteiset sävyt, vivahteet Marokosta ja alkuperäiskansoista, sekä räväkät väriyhdistelmät kuten pinkki ja punainen. Mikko Alatalot.

5) printit
Geometriset kuviot, etniset printit ja eläinkuosit. Sisäinen gepardi irti vaan, kaikki käy.

Stylisti Zoe Hughes valitsi minulle näitä kuvia varten 60-lukua henkivän röyhelöpaidan. Paidassa ei sinänsä ollut mulle itselleni mitään uutta.. Melkein samanlainen roikkuu kaapissa nytkin. Lookki siis kovasti oman oloinen. Näissä ensimmäisissä sovittamissani KEOPSin kehyksissä (muiden bloggaajien KEOPS-kehyksiä löydät täältä)  näkyy 60-luku pyöreässä muodossa – ja no, metallisuus selvästi. Minä tykkäsin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

G-star RAW

(kehykset KEOPS/G-star RAW)

Toiset kuviin päätyneet KEOPSin kehykset olivat omaan makuuni jo huomattavasti räväkämmät. Lappapuuron väristä kuvioitua metallia. Struktuuria, metallia ja ripaus sitä 60-lukua näidenkin muodossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

I.a. Eyeworks

(KEOPS/I.a. Eyeworks)

Saattaa olla, että joudun vakavasti harkitsemaan pientä kehyspanostusta lähiaikoina. Erilaisilla, mukavilla ja ennenkaikkea oman tuntuisilla laseilla ilmettä saa muutettua kummasti… Näistä molemmat olisivat kelvanneet itselleni mennen tullen, mutta tämän kampanjan myötä tulette näkemään vielä niitäkin versioita, jotka ovat omaan makuuni hiukkasen villejä. Esimakua löydät kampanjasivuilta

Mukana tässä kampanjassa on myös kourallinen blogikollegoita: Annika, Janni, Uino, Silja, Maria, Emilia ja Lila.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

PS. Mikäli satut olemaan uusia kehyksiä vaille, KEOPSin kampanjalla silmälaisen ostaja saa toisen linssin veloituksetta ja Indiedaysin lukijoille ylimääräinen alennus kehyksistä –30 €, plus piilolinssisovitus kaupan päälle salasanalla  ”HELMI” 

bannerikeops