DIY: Ruokapöytä uusiksi

maanantai 22. syyskuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitkään mielessä pyörinyt diy-urakka alkaa olla loppusuoralla! Lähtökohtana (meille) vanha akaasiapuinen ruokapöytä, jossa oli tumma, punertavasävyinen vahapinta, joka väriltään ei miellyttänyt silmää enää ollenkaan. Pöydän pinta oli paikotellen kulunut ja naarmuuntunut, muutamin kahvikuppirinkuloin varustettuna. Mutta silti, ennenkaikkea juuri sopivan kokoinen, mallinen ja järeää täyspuuta. Hullua pistää kiertoon, jos jotain on tehtävissä.

Alkuperäinen väri tässä… Ennen mitään käsittelyä pesin pöydän maalinpesuaineella. Ajattelin sen riittävän jaloille, jotka jo etukäteen suunnittelin maalaavani. Intouduin kuitenkin levittelemään maalinpoistohyytelöä myös jalkoihin, ajatellen, että ehkä se maali pysyy paremmin näin. Sittenkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maalinpoistoainetta kannattaa levitellä reilulla kädellä. Oikeasti reilulla. Varsinkin jos haluat pinnan täysin puhtaaksi, ts. et aio peittää puuta maalilla, säästely tässä kohtaa ei kannata. Minä sain menemään litran purkin stripperiä tähän kohteeseen. Pöytään, sen jatkopaloihin ja osin jalkoihin. Väri alkaa irrota samantien, reilun vartin-puolen tunnin päästä tuo ruskea vaha liikkui pinnalla hyytelön seassa.

Leijonan osa hyytelöstä kannattaa kaapia pois puulastalla, loput rassasin irti menetelmällä juuresharja&juokseva vesi. Pyyhkien tietysti pöydän samantien kuivaksi, ettei tuo korkkaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAJalat ja pöydän rungon maalasin mustaksi. Mattamustalla sprayllä. Ihan samalla tavallahan ne olisivat hoituneet pensselilläkin, mutta pari spraytä tuli edullisemmaksi kuin sävytetty maalipurkki. Ja onhan tuo helppoa ja siistiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suojapaperit pois ja pintaan vielä hienoista hienoimmalla hiekkapaperilla loppusilaus… Ihan pakko sanoa, että lopputulos on siloinen kuin mikä, kyllä kannatti hieroa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pinnan viimeistelyä vaille valmis. Jalat maalattu, pöytäpinta täysin puhdas, vanhasta punasävyisestä vahasta ei ole enää tietoakaan. Pöytä kannettiin eilen sisälle ja jatkoin pinnan kanssa. Arvaatteko, minkälaiseksi käsittelin pinnan…?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Poncho ja trenditietoinen pukki

sunnuntai 21. syyskuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kukaan tuskin on välttynyt tiedolta, että ponchot, shaalit ja kaikenlaiset jättisuuret hartiahuivit ovat tämän syksyn Se Juttu. Puhutaan planketeistä (=poncho+blanket) ja ison maailman muoti-ikonit kulkevat kaduilla torkkupeitto harteillaan. Ja me ihastellaan. Minä taas totesin olleeni tässä asiassa täysin edellä aikaani, poncho/shaali-osastoa kun löytyy kaapista monessa muodossa, vuosien takaa.

Erityisen ilahtunut olin huomatessani myös joulupukin olleen trenditietoinen. Hän nääs kantoi minulle viime jouluna Marja Kurjen villaponchon, viileitä toimistopäiviä ja syksyn välikelejä ajatellen. Luulen pukin saaneen inspiraationsa eräältä kovin tyylikkäältä ystävältäni, joka on kulkenut tällaisessa jo vuosia sitten, heittäen sen toimistoasun päälle liikkuessaan kaupungilla. Aina niin chic!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oma viikonlopun ponchoasuni ei tosin täytä määritelmää toimistoasusta, mutta rennosta syysasusta kylläkin. Harmaat pillifarkut ovat ikisuosikkini ja mustan mokkanahan kanssa ei voi mennä pieleen.  Sääennusteita katsellessa tälle saattaa tulla enemmänkin käyttöä lähiaikoina!  Vilttimuoti puraisee ainakin minua, miten siellä?

PS. Pöytä on sisällä… loppusilausta vaille valmis! Huomenna asiasta lisää…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 (poncho Marja Kurki, hattu ja farkus H&M, kengät Minnetonka, laukku Balenciaga)

Tulevaa kevättä silmällä pitäen

sunnuntai 21. syyskuu 2014

Joka kevät totean saman jutun. Ne sipulikasvit. Olisi sittenkin pitänyt olla reippaampi syksyllä ja kaivella maahan muutama pussillinen. Joku yksinäinen edellisvuosien narsissi vielä jaksaa nostaa päätään keväällä ja aikoja ennen meitä tontille eksyneet skillat kukkivat sinisenä etelärinteessä, mutta siinäpä se. Kaikki ne herkullisen upeat pitsireunaiset tulppaanit, kerratut kukat, näyttävät laukat ja vähän erikoisemman väriset sipulikasvit… Ne jäivät sinne kauppaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ryhtiliike! Keväällä aloitettu yhteistyö Viherpeukaloiden kanssa jatkuu täydentämällä keväällä istuttamaani perhosperennapenkkiä syksyllä istutettavilla sipulikasveilla. Viherpeukaloiden valikoima on todella laaja ja valinnan vaikeus sen mukainen. Olo näitä selaillessa on hiukan kuin lapsella karkkikaupassa ja aikani klikkailtuani päätin, että jostain vain on lähdettävä liikkeelle

Päädyin tilaamaan penkkiin näitä kasveja:
viherpeukalot

Näyttävyyttä korkeilla laukoilla, jotka muuten myös perhosia kiinnostavat, enkä kertakaikkiaan voinut vastustaa upeita erikoistulppaaneja. Vähän sellaisia tyttöjuttuja koristeellisuudessaan :)

Puuliljoja taas on meidän puutarhaan yritetty istuttaa muutama vuosi sitten keväällä, mutta niistä ei valitettavasti ole jäljellä mitään. Toivotaan parempaa onnea näille yksilöille.

Sipulikasvien istuttamisessa oleellista on oikea istutussyvyys (2-3 kertaa sipulin korkeus) ja riittävä määrä kukkijoita. Muutama yksittäinen tulppaani ei säväytä ollenkaan samalla tavalla, kuin neliömetrillinen erilaisia kaunokaisia!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meillä jäädään sipuli-istutusten suhteen odottelemaan kevättä ja toivotaan sormet ja varpaat ristissä, etteivät myyrät löydä näitä. Ja se keväinen perhospenkin istuttaminen onnistui muuten erinomaisesti, mutta kasvien järjestystä joudun hieman muuttelemaan. En osannut tälläkään kertaa huomioida kasvutapaa, kukkavarren versus lehtiryppään korkeutta oikealla tavalla. No, lapiolla selvitään ja ensi vuonna on odotettavissa kerralla valmista tämän suhteen :)
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Point of no return

lauantai 20. syyskuu 2014

Minulle ehdottomasti paras tapa saada projekti hoidettua on aloittaa se. Nojoojoo, kuulostaa ihan tyhmältä, mutta jos aion maalata huoneen, pieni sutaisu koemaalia seinään – ja tuo läntti ei jätä rauhaan ennen kuin tela on pyörinut huoneessa reilummin. Tai se ruokapöytä, minkä tuunausta pohdin jo täällä ja testipoistin vanhoja vahoja täällä. Yksi niistä hyvin suunnitelluista, aloittamattomista projekteista. Mutta kun sen aloittaa, pakko on hoitaa loppuu asap. Olohuone nääs näyttää melko pöllöltä ilman pöytäänsä. Ja tietäen vielä viikon päästä olevat superkemut, se vaan on PAKKO saada valmiiksi. Tuli mitä tuli.

Ja minähän aloitin. Päivällä rautakauppaan ja kassillinen tavaraa mukaan. Pöytä autokatokseen ja hommiin.OLYMPUS DIGITAL CAMERAJa kas. Tuntien puunaamisen, jynssäämisen, hieromisen ja myrkkyjen haistelun jälkeen homma alkaa näyttää hyvältä! Sormet kipeinä harjaamisesta, raappaamisesta ja rapsuttelusta, mutta mieli seitsemännessä taivaassa. Tämähän saattaa onnistua :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERAEn ollut hommaa aloittaessani ihan varma, mitä tuolle punertavasta vahasta putsatulle pinnalle aion tehdä. Maalaanko, vahaanko, mitä teen? Ajattelin ensin katsoa, miltä tuo näyttää suurempana pintana. Päätetään sitten.

Vahan alta paljastui kaunis, tasavärinen puu, jonka kaunista pintaa en missään nimessä halua piilottaa ainakaan maalin alle. Jätin potilaan kuivumaan ulos ja huomenna hoidan homman valmiiksi! Tällä vauhdilla meillä katsellaan maanantaina ihan uuden näköistä pöytää olohuoneen puolella :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA