Epätäydellinen ja ex-tempore

torstai 30. lokakuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitäisi varmaan narista ihan samasta asiasta kuin (lähes) jokainen muukin bloggaaja tähän aikaan vuodesta. Valon puutteesta. Pimeää aamulla, pimeää illalla. Mutta sitten toisaalta… en juuri ikinä, koskaan kuvaa mitään blogiini arkisin. Blogivuosien varrella hommalle on kehittynyt jonkin sortin rytmi. Kamera on viikonloppuisin usein kourassa, eikä niiden kuvien ottamisesta tarvitse tehdä sen kummempaa numeroa. Osa päätyy blogiin, osa ei. (Ja tietysti on se osasto “ihan omat kuvat”.) Tuleville viikoille on siis melkein aina jotain kuvamateriaalia jemmassa.

Kovin mielelläni panostaisin tähän harrastukseen enemmän. Kehittelisin mielenkiintoisia postauksia, nasevia aiheita ja julkaisisin vain kauniita valokuvia. Tarjoaisin jotain vähän enemmän. Olisin parempi.

Todellisuus on usein täysin toisenlainen. Koneella on sekalainen läjä kuvia ilman minkäänlaista punaista lankaa. Ideaa tekstistä ei välttämättä ole ollenkaan. Jos postauksen kuvissa on päivän (tai edellisen viikonlopun) asu, en aina oikein osaa tehdä puhdasta asupostausta, tekstit mukaanlukien. Tässäkin kertoisin vaan, miten tykkään lötköistä neuleista ja keleistä, jolloin voin vetää löppöisen pipo päähäni. Tai että mua kiehtoo nahkalegginssien ja conversejen yhdistelmä, vaikkei se kovin aikuismaista olisikaan. Ja että pidän silloista silloista. Silloista ja laitureista. Suurista ja pienistä. Enkä oikein tiedä, miksi.

Sen sijaan päädyn kirjoittelemaan ajatuksenvirtana jotain ihan höpöhöpöä, jonka perään painan julkaise-nappulaa. Ja kas. Usein käy niin, että ne ex tempore-postaukset ovatkin luetuimpia ja tykätyimpiä. Ne, mihin olen panostanut enemmän ja mitkä omasta mielestäni ovat näitä suunnittelemiani “hiottuja postauksia” – vastaanotto onkin huomattavasti laimeampi. Että go figure.

Tämän postauksen kuvissa asua parin viikon takaa. Viikonlopulta, auringon laskiessa. Kaivellaan taas kamera esille naftaliinista tulevana lauantaina.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

(pipo Odd Molly, huivi Gant, neule Second Female, paita Andiata, nahkaleggarit  Just Female)

Tahtoo veivaa (sisäpyörää)

keskiviikko 29. lokakuu 2014

Ihailen ihmisiä, jotka vievät itseään lenkille koiranomistajan uskollisuudella: sama mikä keli on, mentävä on, säännöllisesti. En minäkään pientä viimaa ja pimeyttä pelästy, mutta kyllä syysmyrskyt ja kovat talvipakkaset jättävät tämän takkatulta ja villasukkia rakastavan kuntoilijan kotisohvalle. Lenkkeilen silloin kun huvittaa (tai on siskon kanssa sovittu) ja keli ei tee liian kipeää.

Joskus kuitenkin olisi kiva ottaa pienet hiet kotonakin. Voisihan sitä jumpata tai vetää varttitunnin haara-perushyppyjä, mutta kuntosalikortittomana, entisenä himospinnaajana, sisäpyörän hankkiminen tuntuu viikko viikolta houkuttelevampana ajatuksena. Siinä viehättää helppous – tuo olisi aina saatavilla ja olisi mahdollista polkaista selkä märäksi vaikka ennen aamusuihkua, telkkaria katsellen. Tai tällaisena iltana, kuten nyt… Säkkipimeä maisema, jossa tuulee niin, että kattopellit kolisevat ja sade piiskaa ikkunaan. En kyllä vetäisi lenkkareita jalkaani mistään hinnasta.

Ongelma vaan on tässä. En tiedä yhtään, minkälaista pitäisi katsella! Järki sanoo, että halvalla ei ehkä kovin hyvää saa, mutta jossain kai se rajakin kulkee… Mitään erityistä tekniikkaa (valmiita kunto-ohjelmia, etc) en luullakseni pyörään kaipaa, kunhan sillä olisi miellyttävä polkea. Eikä olisi aivan tolkuttoman suuri.

Mutta mikä olisi hyvä? Onko jollakulla kokemusta mokomista?  Mitä hyvää, mitä huonoa? Tai ehkä joku muu kotilaite, johon olisit ollut tyytyväinen? (Thighmastereita ei lasketa…) Vai onkohan tämä niitä juttuja, jotka ovat vähän ajan päästä nurkissa pyörivää ongelmajätettä…

tunturi sisäpyörä(kuvassa Tunturin deluxe-vehjes, hintalappu sen mukainen)

Kaverikuvia ja naisia mustissa

tiistai 28. lokakuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hetkeksi paluu lauantaihin. Siihen toteamukseen, että musta toimii aina (vaikka melko vähäriskinen vaihtoehto onkin), eikä mene koskaan pois muodista. Totesin, että tätä mekkoa on helppo käyttää monessa yhteydessä. Mun senteille sopivan mittainen, mukavan väljä, mutta kuitenkin istuva ja peittää olkapäät. Mulla on mahdottoman alaston olo olkapäät paljastavissa vaatteissa :)

Ja se “kampaus… Ponnari on ponnari ja sillä mentiin. Rehellisesti sanottuna, eipä tuolla loppujen lopuksi ole tunnelman kannalta mitään merkitystä. Enhän minä sitä edes katsele takaapäin!OLYMPUS DIGITAL CAMERAKuvausseinällä fiilis oli kuin koululaisten kaverikuvissa. Heh. Erilaisia potretteja, vaihtelevilla kokoonpanoilla. Hauskaa höpöhöpöä ja mukavia kuvamuistoja. Indiedaysin facessa lisää tätä settiä, muistakin hyväntuulisista ihmisistä :)

Sanni, Emilia ja minä olimme kaikki liikkeellä pikkumustissamme. Ja kampauksista puheenollen, Sannin lainapolkka sai minutkin himoitsemaan sitä lyhyempää kampausta.. Oli nimittäin uskomattoman hyvän näköinen!

1391868_10152470044438479_8414314244388387720_n 1467383_10152470031868479_6777590596257782787_n

Hauskoja muistoja ja sellaisia ystävyyssuhteita, joita ilman blogia ei olisi olemassakaan.

Vaan arkeen on palattu… Pari tiukkaa päivää työntekoa takana ja tänään iltapäivällä piti jo miettiä, mikä päivä viikosta on meneillään. Noh, viikonloppu on taas kolmen arkiaamun päässä. Tsemppiä teille muillekin!

Viikonlopun jälkimainingeissa

maanantai 27. lokakuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koko Helsingin viikonloppu meni yhdessä hujauksessa. Emilian ja Sannin + miehet seurassa vietetty ilta jätti jälkeensä vähintäänkin muutaman hymyn aiheen pitkälle talveen. Hauska oli myös nähdä monta uutta kasvoa, tosi kiva, että tulitte juttelemaan :) Pisteet tilaisuudelle (sekä päivä, että ilta) myös siitä, että bloggaajien seassa oli selvästi aiempia vuosia enemmän ikähaitaria. Että kyllä tästä maasta aikuisiakin bloggaajia löytyy. Upeita naisia ja kaikki omanlaisiaan, on hienoa saada kuulua tähän porukkaan. Vaikka ei tietenkään parikymppisissä bloggaajissakaan ole mitään vikaa. Heille tämä ehkä on vaan jollain tapaa sisäsyntyistä?

Juhlien jälkeistä sunnuntaipäivä vietettiin marraskuisen tuntuisessa kaupungissa. Tihkusadetta, hiukset pöllyttävää tuulta ja hämärää harmautta. Ei kyllä mun lempikelejä. Melkein tilaan marraskuulle pikakelauskohtalon ja siirryn henkisesti loppuvuoteen. Joulukuuhun, pitkiin välipäivälomiin ja tiedossa olevaan pieneen reissuun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Helsingin tihkussa ja tuulessa tuli tallattua asianmukaisesti pukeutuneena. Pipo vaan puuttui. Jämerissä nilkkureissa pysyy mukulakivillä pystyssä ja nahkaleggarit (täältä) pitävät viimaa loistavasti! Päiväkävelyn ja ihmettelyn lisäksi tuli pistettyä ihan nenä sisälle tuomiokirkkoonkin. Siellä oli lämmintä. Eikä satanut. Loppu sunnuntaista sujuikin huomattavasti lämpimämmissä tunnelmissa (kuumissa suorastaan), herra Kravitzin seurassa. Oli se vaan tosi hyvä, ihan loistava. Ei harmita edes ne vajaat yöunet, täydennetään univarastoja viikolla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(trenssi Burberry, huivi Acne, neule Armani Jeans, nahkalegginssit Just Female, laukku Chloe, kengät Mjus)

PS. Ja joo. Kaikissa kuvissa oli hassut ilmeet ja hiukset ihan miten sattuu. Sellaista se välillä vaan on.