Appelsiini-rosmariinifocaccia

tiistai 02. syyskuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen viime aikoina kerännyt äiti-/vaimopisteitä kunnostautumalla (jokseenkin totaalisen kesätauon jälkeen) leipomishommissa. Keittiössä on syntynyt pizzaa ja focacciaa. On kokeiltu uusia juttuja ja kokkailtu porukalla enemmän kuin aikoihin. Ruoanlaitto yhdessä on mun mielestä yksi parhaita tapoja viettää mukavaa arkiaikaa perheen kesken. Ihan samoin kuin ne yhteiset ruoka-ajat ja jutustelu pöydän ympärillä. Jollain meistä on aina kauheasti asiaa :)

Mikäli leipomismenestystä mitataan sillä, miten nopeasti pelti tyhjenee parempiin suihin, yksi viime aikojen ehdottomia voittajia on rosmariini-appelsiinifocaccia.(Resepti napattu jostain kirjasta ja hyväksi todettu.)

Tarvitset näitä:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sekoita pohjan kuivat aineet  hyvin keskenään ja sekoita lämmin vesi + oliiviöljy. Jos käytät monitoimikonetta, lisää vesi taikinaan lorauksittain. Pyöritä konetta vielä hetki lisättyäsi kaikki nesteet, ota taikina pois ja jatka taikinan vaivaamista käsin muutaman minuutin ajan. Laita taikina öljyttyyn astiaan, huputa kankaalla, pistä muovipussiin ja jätä nousemaan lämpimään paikkaan n 50 minuutiksi.

Taputtele ja venyttele taikina öljytylle uunipellille n 30x25cm kokoiseksi levyksi ja painele siihen sormenpäillä syvennyksiä täytteitä varten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERASekoita päällisen aineet ja puolet suolasta (oliiveja lukuunottamatta) keskenään ja kaada seos taikinan päälle. Painele oliivit syvennyksiin ja anna levätä vielä puolisen tuntia. Taikinaan painellut syvennykset auttavat nestettä pysymään paremmin taikinan päällä, eikä valahtamaan pellille. Taikina oikeasti saa näyttää siltä, että ui päällisissä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPaista 200 asteisessa uunissa 25-30min tuoksuvaksi ja rapeaksi. Ripottele päälle loput suolasta. Leikkaa neliöiksi ja tarjoa kuumana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Taatusti hyvää :)

Skannaa meille henkkarisi

tiistai 02. syyskuu 2014

Niitä päiviä, jolloin mietin, että onkohan mun ärsytyskynnys turhan matala….

Viikonlopun surffaushuumassa ja ostohyvityksen tuplabonusten siivittämänä menin ja tilasin Booztilta postauksen kuvan neuleen kotiin sovitettavaksi. Ihana, harmaa, ylisuuri neuletakki Malene Birgeriltä. Laskulla, vaikka siitä muutaman euron lisäkulu onkin, mutta perustellen sen sillä, että vältynpähän turhilta korttimaksuvarauksilta ja etukäteismaksuilta, jos sen sittenkin palautan. Hiukan ex tempore siis, ajatuksella, että käytetään harkintaa vasta kun tuo on kotona sovitettavissa.

malene birger

Noh. Mitä sitten. Saan seuravana arkipäivänä sähköpostiini viestin, jossa minua pyydetään skannaamaan heille henkilöllisyystodistukseni. Olin hiukan hämmennyksissäni. Olen tilannut samasta paikasta onnistuneesti lukuisia kertoja aiemminkin, näpytellyt kiltisti sotuni systeemiin ja tuo järjestelmä on kertonut, että rouvan luottotiedot ovat kohdillaan ja tunnistanut osoitteekseni tämänjatämän. Hyvä niin. Mutta ei. Koska olin sattunut laittamaan sähköpostikenttään eri sähköpostin kuin aiemmin, he haluavat varmistua henkilöllisyydestäni tällä skannatulla henkkarilla ja minä sen kuulemma voisin todistaa tuon niin. (Ihan soitin ja ihmettelin asiaa puhelimessa). Huolimatta siitä, että heillä ei ole vieressä sitä naamaa, mihin tuota henkkarin kuvaa vertaa, he ilmeisesti voisivat tunnistuksen tehdä? Ihmeellistä. Ja vaikka laskutus- ja toimitusosoite on sama kuin aiemminkin, joku on heidän näkemyksensä mukaan pielessä.

Häh?!

Minähän EN lähetä henkkareitani skannattuna minnekään, minusta se jos mikä on tietoturvariski. En pysty ymmärtämään, miten tuo skannaus olisi asiaa kannaltani tehnyt paremmaksi/turvatummaksi. Ja lopputulema… Jään suosiolla ilman neuletta.

Koko tapaus oli tämän nettiostosveteraanin mielestä niin kummallinen, että en voi kuin pyöritellä päätäni. Oletteko törmänneet törmänneet vastaavaan? Olisitteko skannailleet henkilöllisyystodistuksenne kiltisti? Tekisittekö niin jos pyydettäisiin?

Ihanneihon jäljillä

maanantai 01. syyskuu 2014

Vaikka muilla elämän osa-alueilla saatan hiukan hörhöillä ja olla vähemmän pedantti, ihonhoidossa olen aina ollut tarkka. Huolehtinut puhdistuksesta, riittävästä kosteutuksesta ja hakenut kullekin elämänvaiheelle sopivia ihonhoitotuotteita. Matkan varrella on ollut kaikkea mahdollista podista allergioihin, lehahteluihin ja paikoitellen ilmaantuvaan pintakuivaan hilseilyyn. Monet näistä selätetty, tällä hetkellä kohdallani Se Juttu on väistämättä iholle hiipivä ikä. Ikä saa ja kuuluukin näkyä, toivon vaan kainosti, että se hiipisi pinnalle kauniilla tavalla.

vichy9

Indiedaysin ja Vichyn syksyn Ihanneiho-kampanjassa pääsin vierailemaan  Helsingin Kluuvin apteekkiin ja tutustumaan Vichy Idealia-sarjaan  yhdessä Karlan ja Emilian kanssa. Paikanpäällä kukin keskustelimme asiantuntijan kanssa omasta ihostamme, sen haasteista ja mietimme, mitkä olisivat niitä juuri omiin tarpeisiin oikeita tuotteita. Ihanneiho-teeman ympärillä jatketaan syksyn mittaan muutenkin, mutta ensimmäisenä tietysti pitäisi löytää ne oikeat lääkkeet.

Itselläni päällimmäisenä ongelmana juurikin tuo mainitsemani vuodenaikoihin ja elämäntapoihin liittyvä pintakuivuus ja kirjavuus. Toki myös se, että parikymppisten tuotteet eivät enää ole mun juttu. Ihoni reagoi kovin herkästi “vääränlaisiin” tuotteisiin ja moni purkki on jäänyt pintaraapaisun asteelle todettuani, ettei me emme vaan kertakaikkiaan sovi toisillemme. Erityisesti ärhkälle iholle sopivia tuotteita on turvallista lähteä etsimään apteekin hyllyiltä. Vichy-tuotteita myyvissä apteekeissa on saatavilla ammattiapua,joka neuvoo ja opastaa itselle parhaiden tuotteiden löytämisessä. Säästyy pitkä penni (vai onko se jo sentti näin euroaikana…) hutiostosten jäädessä kaupan hyllylle.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERAvichyt vichy8

Muistan myös taannoin minulle tehdyn ihoanalyysin, joka kertoi, ettei ihoni ole “läpikotaisin kuiva” – ainoastaan paikoitellen pintakuiva, ennemminkin sekaiho, kuin kuiva. Kuulemma moni suomalainen käyttää turhaan kuivan ja herkän ihon tuotteita, kun se oikea olisi jotain aivan muuta. Ammattilaista kannattaa kuunnella tässäkin mielessä. Tekemällä Vichyn ihanneiho-testin voit kokeilla oman ihon diagnosointia, ja jos oikein hyvä tuuri käy, voit myös voittaa itsellesi sopivat ihonhoitotuotteet. Vichyltä löytyy myös MY SKIN-ohjelma, jonka kautta saa myöskin apua ja tietoa itseään eniten koskettavissa ihoasioissa.

Omalta osaltani sain mukaan apuja toivomaani kosteustasapainoon ja sävyn tasoitteluun. Näiden testailuihin palaan myöhemmin, nyt yritän pikkuhiljaa siirtyä kauneusunille. Riittävä uni taitaa olla melko lailla paras lääke pandarinkuloille silmien ympärillä :)

Laukkukaappi

maanantai 01. syyskuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaihtelen käsilaukkuja usein. Pyörittelen sisältöä kassista toiseen ja parhaimmillaan (pahimmillaan) eteisen jakkaralla on viiden-kuuden laukun ready to go-kokoelma. Loput siellä jossain vaatekaapin alalaatikossa. Nätisti omissa pusseissaan, mutta jotenkin silti hankalasti haettavissa ja vielä vaikeammin mallailtavissa. Järjestyspuuskan yllättäessä kannan kaikki laukut takaisin yläkertaan ja pakkaan pois näkyviltä, hetkeksi.

Koska pukeutumishuonetta ei näillä näkymin ole ilmestymässä tähän taloon ennen lisäsiiven rakentamista tai ensimmäisen lapsen poismuuttoa (ei huolta, E, ei äiti muuta sun huonetta vaatehuoneeksi vaikka vähän opiskelemaan joskus lähtisitkin, pikkuveli korkeintaan muuttaa sinne :D), joku muu ratkaisu on keksittävä. Jos voisin, räjäyttäisin koko makuuhuoneen vaatekaapin maan tasalle ja rakentaisin tilalle jotain huomattavasti fiksumpaa. Mutta koska  tuo fiksu on arviolta saman hintainen kuin koko muun makuuhuoneen remontti, jätetään se tekemättä. Kakkosvaihtoehtona olen pohtinut laukkukaappia!

Kaunis puukaappi, lasiovilla. Jokainen laukku nätisti hyllyllä, näkysällä ja helposti käyttöön otettavissa. Ei puutu kuin se kaappi. Paikkakin sille on jo olemassa ja visio kaapista löytyy korvien välin kovalevyltä.

Kaapille on ehdottomasti tilausta. Sinne syvään laatikkoon pääsee helpolla hautautumaan ja unohtumaankin laukkuja. Tämäkin kuvien mokkainen Longchamp on tiettävästi viimeksi ollut käytössä viime syksynä Pariisissa. Laukun pohjalle jääneet Ranskan maan metroliput kertoivat niin.

Mutta mistä sitä kaappia lähtisi hakemaan?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA