Pastellin sävyt näkyvät olevan pinnalla. Persikat, mintunvihreät ja pastellinlilat ovat mun tapauksessa ehdottomasti “ei pysty”-listalla. Tulee pahoja takaumia jostain vuosien, vuosien takaa. Milloinkas niitä viimeksi oli… No, oli miten oli, tuskin olen ainoa, jolla on hämäriä muistoja noista?
Mutta sinisenä – käy!
Vaikka olen suhteellisen ahkera vaatteiden kierrättäjä, jotkut jutut on säilyneet kaapissani pitkään. Kuten nuo Pianon mokkapistokkaat. En ihan tarkkaan muista, miten vanhat ne ovat, mutta ovat ajalta, jolloin isovanhempani olivat vielä elossa (ostettu nimittäin mummuvaarilareissulla Oulusta). Erityisesti on jäänyt mieleen, miten isäni äiti, aina tyylikäs rouva, ihaili noita kenkiä. Mummu, jonka pystyn vieläkin vieläkin näkemään pastellinsinisessä kotelomekossaan ja samansävyisessä neuletakissa. Sellaisessa, jossa oli helmiäsnapit :) Huokaus – lämpimiä ja haikeita muistoja.
Pastelleista siis sininen kelpaa! Ja onneksi sentään JOTAIN vanhaa on tullut jemmattua kaapissa :) Jahei, mahtavaa, vanha sykemittarini myös sopii tähän :D Tosin ei noiden pistokkaiden ja neuleen kanssa…
Meillä kotilomailu jatkuu. Eilen käytiin leffassa koko porukan voimin katsomassa Risto Räppääjää (Elvi myös pastellisinisen ystävä!) ja jopa tuo nuorin jaksoi istua leffan alusta loppuun kiltisti karkkipussinsa kanssa. Nyt perheen miehistä kolme on lähtenyt tältä viikolta taas pois, tasapainotusta porukan määrälle on tullut tyttöjen kavereista, molemmilla yökylävieraita. Se on lähdettävä lähikauppaan hakemaan jääkaappiin täydennystä!
Pastellit tökkii minullakin. 80- ja 90-luvuilla käytin niin paljon pastellia, että nyt ei nappaa, ei varsinkaan minttu tai keltainen. Ensimmäisellä kesätyöpalkallani ostin vaaleanliilan puuvillaneuleen Benettonilta, ja se oli minulla rakas vaate monta vuotta.
Neuleesi on kaunis ja napit selässä ovat pikantti yksityiskohta!
Uih, keltainen myös mulla täysin nounou. Kaikissa muodoissaan. Minäkin olen ihan taatusti pukeutunut kaikkiin muotoihin pastellisävyistä ja jotenkin takaumat jo niiden näkemisistä niin voimakkaita, että … :D
Pehmoisen näköinen ja ihania muistoja <3
Näin on :)
Oih miten ihanaa pastellia. Oikein miun maun mukainen neule;)
kivaa kun ei sitten talo kokonaan tyhjentynyt:D
Meilläkin pojat tykkäs uudesta Risto Räppääjästä, vaikka mäkin epäilin nuorimmaisen turnauskestävyyttä, mutta siis turhaan.
Meillä loma edessa;)
Oikein mukavaa lomaa meille molemmille :D
Heh, meillä taisi suurin ihme olla se, ettei mun mies nukkunut kertaakaan leffan aikana ;)
Nonono, pastellit on mulle aika ehdoton no. Niistä tulee niin vanhat ajat mieleen, että paljon saa tapahtua ja vettä virrata Aurajoessa ennenkuin mintunvihreää tai persikanväriä päälleni puen. Mutta kaunis on tuo neuleesi ja sopii sinulle tosi nätisti!
Meilläkin käytiin hiihtolomalla tsekkaamassa Risto Räppääjä, hyvä oli!
Heh. Mikähän siinä onkin :D Ei kaikki muu “jo ennen koettu” muotijuttu näin paha ole. Mutta pastellit… ei osaa!
Oivoi, rakastan tätä blogia. Ei muuta sanottavaa, hih. :)
Kiitos, kiva kun tulit sen sanomaan :D
Ei mullekaan pastelleja:) Vaikka sopisivat hyvin, varsinkin vaaleansininen oikein babyblue, mutta kun ei vaan pysty. Täytyy nyt yrittää taas,jos jonkun kivan pastellin paidan löytäis ja oikein repäisis! Sun neule on tosi kiva. Hyvää loman jatkoa!
Babyblue on aika kesy vaihtoehto kuitenkin. Tai, sitä on muodossa tai toisessa ollut vähän koko ajan. Minttua ja vaaleaa lilaa en kyllä aikoihin ole nähnyt, ennen tätä siis ;)
Täällä olisi ihana canvastaulu omalla kuvalla arvonta käy katsomassa!
http://differentstudio.blogspot.com/2012/02/sistustaulu-arvonta-canvastaulu-30x30cm.html
Ja täällä todella ihana blogi!
http://annika-diamonddiary.blogspot.com